Myyrmäen kirkon urut taipuvat Tähtien sotaankin

 

Kun Myyrmäen kirkon entiseltä, pitkäaikaiselta kanttorilta Kari Jerkulta kysyy, millaiset ovat Myyrmäen kirkon urut, ylistys ei ihan heti lopu.

- Myyrmäen kirkon urut ovat erittäin helpot soittaa.

- Vaikka ne ovat tyyliltään barokkiurut, niillä voi soittaa monien eri tyylikausien musiikkia.

- Se on herkkä soitin. Koska urkujen koneisto on täysin mekaaninen, ääni soi heti, kun painat kosketinta. Toisin on ilmanpaineella toimivissa uruissa, joissa ääni tulee koko ajan aavistuksen jäljessä.

- Ääni on hyvin kirkas ja sointi monipuolinen. Siinä on paljon yläsäveliä. Ehkä se joskus voisi olla lempeämpikin, Jerkku suostuu myöntymään.

- Ei ole tullut vastaan sellaista, mitä niillä uruilla ei pystyisi soittamaan. Taipuu kyllä Tähtien sodan tunnusmusiikkiinkin.

Poikkeukselliset urut

Myyrmäen kirkon urut olivat aikoinaan poikkeukselliset. Erityistä niissä on, että ne ovat täysveriset barokkityylin urut, mutta ne on onnistuttu yhdistämään moderniin arkkitehtuuriin niin, että urkujen tuntijat kuitenkin näkevät heti, että kyseessä ovat barokkiurut. Siis barokkia modernissa asussa, mutta silti tunnistettavissa barokiksi.

Bachin peruukki -esityksessä 2018

Urut on tehty pohjoissaksalaisen 1600-luvun urkurakennusperinteen mukaan.

Tavallinenkin Myyrmäen kirkossa kävijä näkee omin silmin uruissa jotain erikoista. Yksi pillistö on urkurin selän takana lattialla, kun loput ovat soittajan edessä seinää vasten, kuten yleensä.

- Tämä johtuu 1600-luvun tyylistä, jolloin urut olivat parvella, ja urkurin selän takana oleva pillistö oli parven reunalla, Jerkku kertoo.

Juhlahetki: kirkko on täynnä ja ihmiset laulaa

Myyrmäen kirkon suunnitelleen arkkitehti Juha Leiviskän papereissa urkujen pillistöt näyttivät vielä poikkeuksellisemmilta. Hänelle urut olivat osa arkkitehtuuria ja pillistöjen oli tarkoitus olla epäsymmetrisesti seinää vasten.

- Se olisi hajottanut äänen, koska urut kuten monet muutkin soittimet – piano, kitara, kaikki jousisoittimet – tarvitsevat kaikukopan. Niinpä lopputulos on Leiviskän ja urkurakentajan pitkällisten neuvottelujen kompromissi, Jerkku kertoo.

Urut on rakentanut Kangasalan urkurakentamo. 

Parhaita hetkiä Myyrmäen kirkon urkujen ääressä muistellessaan Kari Jerkku huokaa ja toteaa, että niitä on paljon.

- Kun kirkko on täynnä ja ihmiset laulavat. Ne on aina juhlahetkiä.

- Onhan niitä ollut surullisiakin juhlia, kuten Myyrmäen räjähdyksen muistotilaisuus, joita ei mielellään edes muistele.

Hauskempiin muistoihin kuuluu tv-jumalanpalvelus, jossa tilaisuus näytti kestävän 10 minuuttia arvioitua vähemmän. Televisioinnin takia ajoitus oli tarkkaa.

- Ohjaaja näytti kirkkoherralle saarnan loppupuolella, että puhu lisää, ja minulle kävi kuiskaamassa, että soita 5 minuuttia pidempi loppusoitto, Jerkkua naurattaa.

Urkuja virittämässä 1986

Ämpäri urkurinpenkillä

Myyrmäen kirkon kosteusongelmat ovat olleet koettelemus uruillekin. Kirkko suljettiin odottamaan peruskorjausta 2019, mutta sitä ennen ongelmat tuntuivat kirkossa välillä koomisillakin tavoilla.

- Vettä tuli välillä sisään niin, että koko urut piti peittää muovilla. Palkeiden liimaukset sulivat ja niitä piti korjata ilmastointiteipillä. Minulla oli soittajanpenkillä ämpäri vieressäni, Jerkku kertaa.

- Vitsailtiin kirkkoherran kanssa, että ostetaan erivärisiä ämpäreitä kirkkovuoden värien mukaan, niin ne sointuvat kirkkotekstiileihin.

Kari Jerkku on aloittanut urkujen soiton 14-vuotiaana ja työskennellyt Vantaankosken seurakunnassa vuodesta 1978, kunnes jäi eläkkeelle. Häneltä on tulossa kirkkoon 70-vuotisjuhlakonsertti 29.9.

- Tosi hienolta tuntuu päästä taas soittamaan niitä urkuja. Olin niin surullinen, kun kirkko meni kiinni. Kävin vielä keväällä 2019 kirkossa salaa soittelemassa, kun kirkko oli jo suljettu odottamaan peruskorjausta. Sitten tuli käsky, ettei siellä saa kukaan olla, Jerkku naureskelee.

- Urkuja kun ei voi siirtää mihinkään. Ne on tehty ja äänet työstetty siihen yhteen tilaan.

Myyrmäen kirkon urut faktoina

• Käsillä soitettavia koskettimistoja on kolme, jokaisessa 56 kosketinta eli yhteensä 168.
• Jaloilla soitettavan jalkion koskettimia on 30.
• Pillejä uruissa on n. 2300. Niistä 340 on urkurin viritettäviä ns. kielipillejä.
• Suurimman pillin soiva pituus on hieman yli 5 metriä. Pillin sävel on hyvin matala c eli lähes pelkkää huminaa.
• Pienimmän pillin soiva pituus on hieman alle 1 cm. Pillin sävel on erittäin korkea g, joka on ihmisen kuulokynnyksen rajalla.
• Äänikertoja on 36. (Yksi äänikerta on koskettimien määrä samalla sointivärillä soivia pillejä.)
• Koska periaatteessa kaikkia äänikertoja voidaan yhdistää, saadaan 36 äänikerralla aikaan teoriassa lähes 69 miljardia erilaista sointiväriä.
• Pillit ovat eripainoisia ja erilaisista materiaaleista tehtyjä. Suurin osa pilleistä on lyijyn ja tinan sekoitusta, osa puuta, osa kuparia.

Myyrmäen kirkon väistötilassa Myyrmäen Virtakirkossa maaliskuussa 2024

Teksti Katriina Harviainen

Kuvat Vantaankosken seurakunnan arkisto ja Friida Tuomela (alin kuva)