Iso mittakaava ja ilmava ilmaisu – Kristiina Nyrhisen tekstiilit täydentävät Myyrmäen kirkon

Valon heijastuminen, ilmavuus ja keveys olivat tärkeitä tekstiilitaiteilija Kristiina Nyrhiselle, kun hän suunnitteli Myyrmäen kirkon tekstiilit. Suunnitelman nimi oli Valoa kohti.

Kristiina Nyrhinen pitelee käsissään luonnostaan Myyrmäen kirkon tekstiileiksi. Se on päivätty 22.5.1984. 

- Aivan hämmästyttävää, että se on täsmälleen tämä sama päivämäärä 40 vuotta sitten. 

40 vuotta myöhemmin 22.5.2024 Nyrhinen seisoo Myyrmäen kirkon väistötiloissa Virtakirkossa kertomassa taideteoksistaan. Myyrmäen kirkon peruskorjaus on valmistumassa reilun parin kuukauden kuluttua ja kirkko ollaan ottamassa takaisin käyttöön viiden vuoden tauon jälkeen.

"Valoa kohti" -suunnitelma Myyrmäen kirkon tekstiileiksi, päivätty 22.5.1984.

Vuonna 1984 Myyrmäen kirkon ollessa rakenteilla, sen kirkkosalin tulevien taideteosten materiaaliksi 

oli valittu tekstiilit. Niiden suunnitteluun järjestettiin kutsukilpailu.

- Olin hämmentynyt kilpailukutsusta, koska olin nuori suunnittelija, enkä ollut vielä tehnyt paljon töitä. Kilpailussa oli mukana kaksi kokeneempaa taiteilijaa ja ajattelin, ettei minulla ole siksi huolen häivää, ja saan kokeilla omia ideoitani vapaasti, Nyrhinen muistelee.

- Alkuun tuntui suurelta kynnykseltä, mitä Myyrmäen kirkkoon voi tehdä lisää, ettei se mene pilalle. Siitä tilasta tulee niin huikea pyhän kokemuksen tunne.

Isoa mutta yksinkertaista

Kristiina Nyrhiselle syntyi tunne, että tekstiilien pitäisi olla isoja, ilmavia ja kevyitä. Niissä ei olisi esittäviä kuvia, mutta väriä kyllä. Kirkkovuoden väreistä harvoin käytettävät punainen ja musta jätettiin tekstiileistä pois ja ne toteutettiin sinisellä, vihreällä, violetilla ja valkoisella.

- Valitsin murretut sävyt, joihin olin saanut vaikutteet vanhoista harmaakivikirkoista ja niiden haalistuneista väreistä.

- Tein isoja kappaleita, mutta niin yksinkertaisia, jotka olisivat kuin tipahtaneet taivaasta siihen.

Kuva Arno de la Chapelle

Materiaaleiksi Nyrhinen valitsi pellavan ja siiman. 

- Pellava on juhlava, kestävä ja sopii arvokkaisiin tiloihin. Siimassa viehätti kalastajasymboliikka.

Tekstiileissä on 10 raitaa. Symbolinen luku viittaa Nyrhisen ajatuksissa 10 käskyyn. 

Myös tekstiilien asettelussa valon suhteen on merkitys. 

- Kankaat lomittuvat toisiinsa niin, että ne ovat välillä paljon valoa läpikuultavia, välillä tiheämpiä. Niin kuin elämäkin on, Nyrhinen sanoo. 

Kutsukilpailun voittaneen Nyrhisen suunnitelman nimi oli ”Valoa kohti”. 

Nosturilla ylös kirkkosaliin

Suunnitelmaan tehtiin vain pieniä säätöjä. Alun perin tekstiilien symboliikka oli vielä minimalistisempaa.

- Alttarin tekstiileissä oli vain kolme raitaa, mutta kun keskustelimme silloisen kirkkoherra Juhani Kopposelan kanssa, niihin tuli ristit, Kristiina Nyrhinen kertoo.

Tekstiilit ripustettiin kirkkoon eräänä syksyiltana nosturin avulla. Valmiit työt oli toteuttanut Suomen käsityön ystävät. 

- Oli todella jännittävää nähdä työt aidossa koossa. Minua jännitti niin, että tulin melkein huonovointiseksi, Nyrhinen muistelee.

Kristiina Nyrhinen ja Juha Leiviskä Myyrmäen kirkolla ennen sen valmistumista 9.10.1984

Nyrhinen viimeisteli teoksensa kirkon suunnitelleen arkkitehti Juha Leiviskän avustamana hänen toimistossaan olleeseen pienoismalliin.

- Työskentely Leiviskän kanssa oli tosi antoisaa. Hän oli sympaattinen ja empaattinen. Vaikka hän oli hyvin lahjakas, hän ei sitä yhtään korostanut. Hänellä oli hauska, vino huumori.

- Oli jännittävää tehdä töitä kokeneen arkkitehdin kanssa, mutta hän oli niin sympaattinen, että oli helppo sanoa myös oma mielipide. Hän ei puuttunut minun omaan ammattitaitooni. Ja hän oli hyvin tyytyväinen lopputulokseen.

Symboleja kruunusta käärmeeseen

Kristiina Nyrhinen suunnitteli myös Myyrmäen kirkon alttarivaatteet ja pappien liturgiset vaatteet. 

- Koska isot taideteokset olivat pelkistettyjä, halusin ladata näihin symboleja ja uusiakin kuvioita, joita en ollut nähnyt kirkkotekstiileissä. Perussymbolina oli kolmio, joka kuvaa sekä kaikkinäkevää silmää että kolminaisuutta.

Kolmio löytyy esimerkiksi stolan eli papin kaulassa olevasta kapeasta kankaasta niskan kohdalta.

- Ajatuksena on, että Jumalan silmä näkee, kun pappi on selinkin.

Alttari- ja pappien vaatteista löytyvät mm. kruunu, joka kuvaa Kristusta kuninkaana, palmunlehvä sekä puu ja omenat. 

Kuusi pystyviivaa, joista kaksi keskellä olevaa ovat pidempiä, kuvaavat Jeesusta ja neljää apostolia.

Harvemmin nähty symboli on häntäänsä pureva käärme papin vihreän messukasukan selässä. Se kuvastaa ikuisuutta. 

Teksti: Katriina Harviainen