Vanhat kirkonkirjat kertovat ainutkertaisia tarinoita

Helsingin pitäjän seurakunnan pääkirjoja eli rippikirjoja 1950-1960-luvulta.
Pääkirjan avulla pappi seurasi yksittäisten seurakuntalaisten osallistumista kirkollisiin toimituksiin.
Pääkirjat ovat tärkeitä sukututkimukselle, koska niistä selviävät ihmisten perhesuhteet.

Peruskorjauksen ajaksi myös Vantaankosken seurakunnan arkisto on muuttanut Myyrmäen kirkolta väliaikaisiin tiloihin.

Arkisto löytyy talon kellarista palo-ovien takaa. Tilassa on kahdella seinällä mittavat jonot kiskoilla liikkuvia arkistohyllyjä. 

Kun Myyrmäen kirkon korjaus valmistuu, arkistoa muuttaa sinne. Tulossa on arkistoksi suunniteltu tila, jossa asiakirjojen säilyvyys on parempi lämpötilan ja kosteustasapainon suhteen.

Vanhimpia kirkonkirjoja siirtyy samalla Kansallisarkistoon, jossa osa niistä jo onkin. Vanhimmat vielä Vantaan seurakuntien hallussa olevista asiakirjoista ovat 1830-luvulta.

Korvaamatonta käsitellään huolella

Vanhojen asiakirjojen käsittely on tarkkaa, että ne säilyisivät mahdollisimman pitkään. Kirjoihin saa koskea vain puuvillahansikkailla, ettei käsistä tarttuisi niihin rasvaa tai likaa. Kirjoja myös nostellaan ja avataan vain tarpeen vaatiessa ja huolellisesti. Sivuja käännellään rauhallisesti. 

Monet vanhimmista kirjoista ovat tavattoman kauniita. Kannet ovat nahkaa ja sivujen reunoissa kulkee kaarevia kuvioita. Myös vanhat käsialat näyttävät koristeellisilta.

Paitsi kauniita, kirkonkirjat ovat korvaamattomia tietojensa takia. Luterilainen ja ortodoksinen kirkko hoitivat  Suomessa väestökirjanpidon sen alusta 1600-luvulta aina vuoteen 1999 asti, jolloin väestötietojärjestelmä siirtyi maistraateille. 

Vanhoista kirkonkirjoista löytyvät niin isovanhemmat kuin esivanhemmatkin ja sukujen vaiheet. Ne kertovat kasteet, naimisiinmenot ja -menemättömyydet, ripillä käynnit ja kuolemat. Onko käyty ehtoollisella ahkerasti vai vähemmän ahkerasti, onko opittu katekismusta. Niihin kirjattiin myös ammatteja, kuolinsyitä ja joskus jopa rikoksiakin. 

Kirjaukset kertovat ihmisten elämästä, joista jokainen on ainutkertainen tarina. 

Arkistoon tulee vielä myös tuoreempaa aineistoa. Tällä hetkellä työn alla on mm. Vantaankosken seurakuntaneuvoston pöytäkirjoja 2000-luvun alusta, joita siirretään arkistokelpoiseen säilytykseen. 

Helsingin pitäjästä syntyi Vantaan 7 seurakuntaa - ja monta muuta

• Nykyisen Vantaan alueella toimi 1300-luvulta lähtien Helsingin pitäjän seurakunta.
• Helsingin pitäjän seurakunnasta erkaantui jo 1600-luvulla Tuusulan seurakunta. 
• 1900-luvun aikana Helsingin pitäjästä irrotettiin myös monta nykyisen Helsingin seurakuntaa, kuten Huopalahti, Oulunkylä, Kulosaari ja Malmi.
• Helsingin pitäjän seurakunta jaettiin 1953 suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan.
• Korson ja Vantaankosken seurakunnat muodostettiin omiksi seurakunnikseen 1966. 
• Tikkurilan seurakunnaksi Helsingin pitäjän suomalainen seurakunta muutettiin 1972. Samalla Helsinge svenska församling muuttui Vanda svenska församlingiksi. 
• 1985 muodostettiin Hakunilan, Hämeenkylän ja Rekolan seurakunnat.