Työkaluina silmäkirurgin neulat ja hammaslääkärin välineet - Myyrmäen kirkon tekstiilit konservoitu

Kun Myyrmäen kirkkorakennus on ollut peruskorjauksessa, myös kirkon tekstiilit on korjattu eli oikeammin sanottuna konservoitu. Konservaattorin työvälineitä ovat esimerkiksi pölynimuri, silmäkirurgin neulat ja hammaslääkärin välineistä mm. kaapimet.

Tekstiilien konservointi on kirjaimellisesti käsityötä. Myyrmäen kirkonkaan tekstiilejä ei heitetty pesukoneeseen pyörimään eikä ommeltu koneella.

- Konservointi on herkkää työtä. Täytyy nähdä työ kokonaisuutena ja löytää oleellisimmat vauriot, kertoo tekstiilikonservaattori Henna Koskinen.

Koskisen konservoitavina ovat olleet sekä Myyrmäen kirkon käyttötekstiilit eli esimerkiksi pappien asusteet ja ehtoollisvälineiden kanssa käytettävät tekstiilit että tekstiilitaiteilija Kristiina Nyrhisen suunnittelemat suuret seinätekstiilit.

Kuva Arno de la Chapelle

Tekstiilien konservoinnissa on samankaltaisia vaiheita kuin missä tahansa kodin kankaiden huollossa. Imurointi, tahrojen poisto, tuuletus, pesu ja mahdolliset korjaukset.

- Periaatteessa käytetään ihan tavallista pölynimuria, mutta sen on oltava säädettävissä. Kädellä kokeiltaessa imu ei saa oikeastaan tuntua yhtään. Vanhojen tekstiilien kuidut heikkenevät ja heikoissa kohdissa kangasta voisi imeytyä sisään ja rikkoutua, kertoo Koskinen.

Myyrmäen kirkon isoja seinätekstiilejä ei pesty, koska niiden materiaalina ovat pellava ja siima.

- Pellava kutistuu, mutta siima ei. Siinä olisi voinut käydä huonosti. Aina on arvioitava myös, mitä ei voi tehdä. 

Tekstiilit puhdistettiin luonnonkumisienellä töpöttämällä ja tuuletettiin. 

- Ennen puhdistukseen käytettiin ranskanleipää, mutta nykyisin luonnonkumisieni on syrjäyttänyt sen, Koskista huvittaa. 

 

Pesua kestävät tekstiilit käsitellään tasossa isossa altaassa, johon ne mahtuvat kokonaan.

- Konservoitavat tekstiilit eivät pyöri koneessa. Esimerkiksi villa saattaa huopuuntua, jos se pestään koneellisesti, Koskinen sanoo.

Myyrmäen kirkon tekstiileissä ei löytynyt merkkejä homeesta tai sen hajusta. Yhden seinätekstiilin yläosassa oli maalitahroja. Muuten kankaissa oli pintalikaa ja pölyä. Valkoiset kankaat olivat tummuneet.

Eniten tekstiilejä oli kuluttanut valo, joka oli haalistanut kankaita. 

- Se on tyypillistä kirkkojen isoissa valoisissa saleissa. Vaikka Myyrmäen kirkossa on paljon valoa, ikkunat ovat melko ylhäällä, joten valo ei tule aivan suoraan tekstiileihin. Seurakuntasalin tekstiilit sen sijaan olivat haalistuneet eniten. 

Koskinen antaa melko positiivisen kokonaisarvion Myyrmäen kirkon seinätekstiilien kunnosta. Teokset ovat nyt käyttökunnossa ja valmiita ripustettaviksi takaisin.

- Suuria ongelmia ei ollut. Ne ovat yllättävänkin hyvässä kunnossa. Noin 10 vuotta on näille tekstiileille hyvä huoltoväli. 

Kirkkosalin tekstiilit ovat 3 - 4 metriä korkeita.

Myyrmäen kirkossa on 11 katosta riippuvaa seinätekstiiliä. Ne on suunnitellut tekstiilitaiteilija Kristiina Nyrhinen tuloksena kutsukilpailusta vuonna 1984. Kankaat ovat käsinkudottua pellavaa ja siimaa ja ne on toteuttanut Suomen Käsityönystävät.

Konservointikuvat: Henna Koskinen / Tupulatäkki Oy

Arvotekstiilipalvelu Tupulatäkki